Veromaanantai 05.11.2014

Näin yksityisyrittäjänä nämä maanantaina julkaistut verotiedot olivat varsinaista suolaa haavoihin. Katsoi suuntaan tai toiseen niin joku massikeisari sieltä jo lymyilikin tulotietoineen. Koko maanantaina ja vähän tiistainkin koko kehossa kirveli muiden eurokuninkuudet. Ei, en ollut kateellinen… (tai no ehkä vähän). Enkä myöskään kokenut vääryyden tapahtuneen, sillä varmasti nämä mainiot yrittäjät ovat tahkonneet miljoonia selkärangastaan. Verotiedot saivat silti minut kokemaan ihan järjetöntä epäonnistumista.

Seuraavaa tunnustusta on vaikea selittää sellaiselle, joka ei ole mukana yhtiömuotoisessa toiminnassa, sillä yrityksen menestys kun mitataan vain ja ainoastaan taloudellisin mittarein. Jos yritys ei tuota voittoa ja mielellään isoa sellaista, niin yritystä ei voida pitää erityisen menestyksekkäänä. Yritys voi kyllä pyöriä ja tuottaa riittävän elannon omistajalleen ja siellä työssä oleville, mutta menestykseksi sitä ei voi kutsua. Korostan, että raha ei ole yrittäjälle syy yrittämiseen. Kyllä suurin osa yrittäjistä haluaa muuttaa maailmaa tuotteillaan tai palveluilla. Kun firma tuottaa tuotteita ja palveluita joita ihmiset haluavat, se tuo yritykselle sen taloudellisen menestyksen. Rohkenen väittää, että tätä perimmäistä näkemystä myös Roviot ja muut ovat alunperin lähteneet toteuttamaan.

Ensi vuonna vietän yrittäjyyteni 20-vuotis taiteilijajuhlaa. Jos seuraavat kaksi kuukautta eivät tuo mukanaan venäläisiä oligargeja tai businesventurea, niin ei tämä meikäläisen firma mikään menestys ole ollut.

Tätä ei tietenkään saa käsittää väärin. Olenhan minä menestynyt monilla mittareilla mitattuna. On kiva koti, vaimo, terveet lapset, rokkikukkoilua ja jännittäviä seikkailuja kaukomailla.

Mutta näin veromaamantaina kaikki tämä unohtuu, sillä oma verolippuni ei vastaa menestyvien yrittäjien vastaavaa.

Onneksi maanantait menevät nopeasti ohi ja muiden miljoonat häviävät savuna ilmaan.

On siis aika viettää firman johtoryhmän stormauspäivä, jonka agendana on menestysyritys 2018. Meidän vetäytymispäivämme on jossain päin keskisuomea 80-luvun kylpylässä ja meillä pitää olla fläppitaulu. Fläppitaululla on ranskalaiset viivat:

• Fuusio, uhka vai mahdollisuus ja mahdolliset ostajaehdokkaat?
• New innovations and business solutions, NIBS-strategia.
• Perustammeko kahvilan vai vanhusten palvelutalon, mites maatilamatkailu?
• TV is not dead yet.
• Ja Jerry Maguire henkisesti How´s with me!?