Puhe 17-vuotiaalle Tuukalle 20.04.2014

Olet 17 ja ajattelet, että et koskaan pue vapaaehtoisesti pukua, ainut tavoiteltava ammatti on skeittaaja ja et tarvitse muita kavereita kuin ne, jotka sinulla jo on.

Et usko, että kahdenkymmenen vuoden päästä puku on parasta mitä mies voi päälleen laittaa, muullakin kuin skeittaamisella voi elää ja ystävinä sinulla on muitakin kuin siniseksi hiuksensa värjääviä.

Et usko kun sanon sinulle, että saat pian kaksi veljeä. Näiden veljien kanssa teet jotain sellaista, mitä yksi sukupolvi pitää aikakautensa tulkkina. Jos neuvoisin sinua pysymään veljiesi kanssa, niin et sitä kuitenkaan tekisi, sillä se on enemmän heidän unelmansa kuin sinun. Tapahtui mitä tahansa, he ovat ainoat veljet jota tulet koskaan saamaan.

Vaikka oletkin ujo, niin tartu silti kaikkiin tilaisuuksiin mitä saat. Välillä kuljet umpikujaan ja välillä edessäsi on varsinainen moottoritie. Molempien teiden kulkeminen tekee vain iskunvaimentimistasi herkempiä ja puskureistasi vahvempia. Mikään oppi ei ole sinulle turhaa. Hakeudu tilanteisiin jossa sinun pitää olla rohkea, mutta vältä uhkarohkeutta, sillä kaikkea ei tarvitse kokoajan laittaa likoon. Pelin voi voittaa myös hyvällä puolustuksella. Anna muille tilaa ja älä määräile liikaa, et koskaan voi tietää kaikkea kaikesta.

Tutustu mahdollisimman moneen ihmiseen. Ihmiset ovat tavaraakin arvokkaampia. Vaikka tutustuminen tuntuu nyt ylitsepääsemättömältä, niin se tuntuu yhtä vaikealta vielä vuosienkin päästä. Tapaat muutaman ihmisen, jotka ovat ylitse muiden. Kun tapaat Oskun, Markon, Ismon, Teron, Villen Cay:n ja Olgan, niin pidä heistä kiinni, tulet sen myöhemmin huomaamaan.

Et varmasti uskoisi, että asut vuosikymmenen päästä omassa kodissa maalla, sinulla on oma miniramppi, vaimo ja lapsia. Ne eivät nyt tunnu kovin tavoiteltavilta, miniramppia lukuun ottamatta, mutta ihmeellistä kyllä, jonain päivänä oma koti tuntuu maailman parhaimmalta paikalta.

Valitettavasti, et kierrä maailmaa ammattilaislumilautailijana, mutta näet maailmaa sitäkin enemmän kuvaajana. Loppujen lopuksi olet tästä huomattavasti iloisempi kuin yhdestäkään mäen laskusta.

Et myöskään perusta skeittikahvilaa kavereidesi kanssa Tampereelle, mutta syöt silti useasti kolmen ruokalajin lounaita työntekijöittesi kanssa. Miten hauskaa olisikaan tilata omasta kahvilasta paahtoleipä kahdella flipillä ja yhdellä gräpillä, niin vielä parempaa on periä isän metallikonepaja. Tiedän, se ei voisi sinua nyt vähempää kiinnostaa, mutta siitä silti seuraa paljon hyvää.

Kuten tähänkin mennessä, osa ihmisistä tulee tykkäämään sinusta ihan hulluna ja osa taas inhoamaan yli kaiken. Ikäväkseni joudun sanomaan, että tämä asia ei siis tule muuttumaan miksikään. Tulet muuten astumaan parin isokenkäisen varpaille, mutta ota se vain meriittinä, sillä he pelaavat ihan eri sarjassa kuin sinä.

Sinä aurinkoisena kevätpäivänä kun täytät 39 vuotta mietit, että ei tämä elo mitään ihan hullumpaa ole. Samalla ihmettelet, ihan oikeutetusti, millä perusteilla kaikki nämä hyvät asiat tapahtuvat juuri sinulle? Todellisuudessa sinulle tapahtuu jatkossakin paljon ikäviä asioita, mutta sinä kestät ne.

Jos et teet joka päivä asioita, jotka koet vaikeiksi ja tartu tilanteisiin mitä eteesi tulee, jäävät kaikki edellä mainitut asiat sinulta kokematta. Siinä tapauksessa 39-vuotiaana todennäköisesti edelleen vihaat pukuja, haaveilet skeittaajan urasta ja ihmettelet mihin kaikki vanhat kaverit ovat hävinneet.

Onnea värikääseen matkaan ja hyvää syntymäpäivää!

T: sinä itse, 22 vuotta myöhemmin.

17 vuotias Tuukka Temonen kotonaan Heinolassa.